Jaana Nurminen – Tavoitteista syntyy positiivinen kehä

Työskennellessään huippusulkapalloilijoiden kanssa Valmennuskeskuksen fysioterapeutti uskoo tavoitteiden asettamiseen. Hyvin määritelty tavoite ja sen saavuttaminen motivoi jatkamaan kehitystä. Tapaturma muutti Jaanan omat urasuunnitelmat ja innoitti opiskelemaan fysioterapiaa.

Fysioterapeutti, pilates-ohjaajaa, sps-ohjaaja, liikkeen ja liikkumisen rakastaja sekä aiemmalta ammatiltaan tanssija. 31-vuotias  Jaana Nurminen tekee vastaanottotyötä Art Fysiolla omassa Fysio Attitude -yrityksessään ja lisäksi häntä voi nähdä eri lajien urheilijoiden kanssa halleilla. Maajoukkueen fysioterapeuttina hän aloitti syksyllä 2018.

-Olen kotoisin Etelä-Savosta, Mäntyharjulta, mutta muutin sieltä Helsinkiin 14-vuotiaana, kun pääsin opiskelemaan tanssia Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitokseen. Valmistumisen jälkeen työskentelin tanssijana Ranskassa ja Portugalissa, kunnes loukkaannuin, palasin Suomeen ja tein uudet urasuunnitelmat.

-Opiskelin fysioterapeutiksi ammattikorkeakoulussa. Lisäksi olen opiskellut pilates-ohjaajaksi. Käyn fysioterapiaan ja liikkumiseen liittyviä erilaisia jatko-, täydennys-, ja erikoistumiskoulutuksia jatkuvasti. Tykkään oppia lisää ja olla ajan hermolla, hän kertoo.

Jaanalla itsellään monipuolinen lajitausta.

-Tanssi, erityisesti baletti, oli minun lajini. Junnuna myös hiihdin kilpaa ja harrastin yleisurheilua ja melkein kaikkea liikuntaa, mitä Mäntyharjulla oli tarjolla. Aikuisiällä oman kuntoutuksen yhteydessä tutustuin myös crossfittiin ja sitä kautta painonnostoon. Lisäksi tykkään penkkiurheilusta ja silloin lajilla ei ole väliä, Jaana kertoo.

Sulkapallo on Jaanan mielestä ketterä, leikkisä ja tarkka laji. Parasta maajoukkueen kanssa toimimisessa on ollut päivittäiseen toimintaan vaikuttaminen ja mahdollisuus kehittää suomalaista sulkapallokulttuuria.

-Parasta huippu-urheilijoiden fysioterapeuttina toimimisessa on se, kun näkee että urheilija syttyy, ymmärtää, innostuu, kehittyy ja onnistuu. Haastavinta on ehkä tasapainoilla urheilijan kokonaiskuormituksen kanssa.

Omaksi esikuvakseen Jaana nimeää fysioterapian saralta Jarmo Ahosen.

-Hän on oppi-isäni ja mentorini. Jarmo on tehnyt hienon uran fysioterapeuttina, kouluttajana ja kirjailijana sekä jaksaa aina kehua ja kannustaa meitä ”junioreita”. Hieno mies.

Elätkö itse hyvin kurinalaisesti? Montako kertaa viikossa treenaat ja mitä ja miten syöt?

-En elä mielestäni kurinalaisesti, sillä vertailukohtana on tanssijavuodet, jolloin vaadin itseltäni todella kurinalaista elämää. Syön aika terveellisesti, koska siitä tulee hyvä olo. Minulla on muutamia allergioita, jotka muokkaavat ruokavaliotani. Minulla on aina jotain eväitä työpaikalla ja repussa, sillä toimintani hidastuu nälkäisenä. Syön nykyään karkkia ja jätskiä silloin tällöin, mutta en oikeastaan pidä sitä paheena vaan rentona syömisenä – elämänä, Jaana kuvailee.

-Nykyään treenaan vähän, mutta liikun paljon. Elän aktiivista arkea ja käytännössä liikun kaikki työpäivät. Viikoittain lenkkeilen, teen lihaskuntoharjoittelua, pilatesta, joogaa ja tanssin, mutta määrät vaihtelevat. Nykyään liikun ilman suurempia tulostavoitteita, mutta tavoitteeni on, että kroppani tuntuu vahvalta, ketterältä ja liikkuvalta sekä pystyn tekemään työtäni hyvin. Lisäksi teen joitakin lajeja epäsäännöllisesti ja lähden kokeilemaan mitä tahansa uutta urheilulajia, kunhan pyydetään.

Mitä tavoitteiden asettaminen ja niiden toteuttaminen merkitsee sinulle ammatillisesti?

-Tavoitteet ovat oleellisen tärkeitä fysioterapiassa niin asiakkaan kuin terapeutinkin näkökulmasta. Yhdessä määritellyt tavoitteet luovat rungon tekemiselle ja takaa, että molemmat tietävät, mihin tämä matka tähtää. Tavoitteet siis määrittävät jokapäiväistä tekemistä ja auttavat motivoitumaan ja sitoutumaan tekemiseen. Kun on hyvin määritelty tavoite ja sen saavuttaa, motivoi se jatkamaan kehittymistä. Siitä syntyy positiivinen kehä.

Millaisista asioista itse huomaat, että olet onnistunut työssäsi?

-Selkeimmin näkee, kun asiakkaan kipu tai oireet konkreettisesti vähenevät tai esimerkiksi liikkuvuus, hallinta tai suoritus paranee. Loukkaantumiset ja kiputilat ovat usein myös psyykkisesti vaikeita, joten tavoitteeni on saada asiakas näkemään kuntoutus positiivisena, opettavaisena ja kehittävänä matkana. Joten joskus tiedän onnistuneeni, jos saan huolestuneen ja allapäin olevan asiakkaan esimerkiksi hymyilemään, luottamaan enemmän itseensä tai näkemään tulevan valoisampana.

Minkälaisia vammoja sulkapalloilijoille yleensä syntyy ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä?

-Tyypillisimpiä akuutteja vammoja ovat nilkan ja jalkaterän nivelsidevammat. Tyypillisimpiä rasitusvammoja ovat olkapään ja alaselän ongelmat. Ennaltaehkäisyssä on tärkeää monipuolinen harjoittelu, hyvä lämmittely ja pitää kroppa tasapainoisena liikkuvuuden, hallinnan ja voiman suhteen. Alaselkä voi ylikuormittua esimerkiksi, jos olkanivelen liike on rajoittunut ja käsi ei nouse ylös ilman että alaselästä tulee taivutusta taaksepäin tai jos rintarangan tai lonkkien liikkuvuus on rajoittunut. Olkapää voi ylikuormittua esimerkiksi, jos lapatuki on heikko, rintaranka jäykkä ja lyönti lähtee kädellä eikä koko vartaloa käyttäen, Jaana kuvaa.

Jaana on tuonut pilateksen Valmennuskeskuksen pelaajien viikoittaiseen ohjelmaan. Maajoukkueella on yhteiset pilates-treenit keskiviikkoisin.

Miksi juuri pilates on hyvä maajoukkueen oheiseksi? Millaista palautetta olet saanut pelaajilta?

-Pilateksen avulla urheilija voi oppia tunnistamaan, hahmottamaan ja käyttämään omaa kehoaan paremmin ja tehokkaammin. Sulkapallossa jalat tekevät omaa asiaa, kädet omaa ja keskivartalo stabiloi ja yhdistää alaraajat ja yläraajat kokonaisuudeksi. Sama on pilateksessa. Keskivartalon tuki on siinä keskiössä, mutta samalla pitää pystyä tekemään jotain muuta käsillä ja jaloilla ilman että mikään osista unohtuu.

Pilateksessa on kuusi periaatetta: hallinta, keskittyminen, keskustan käyttö, hengitys, täsmällisyys ja liikkeen virtaus. Jokainen niistä on tärkeä huipputason urheilijalle.

-Pelaajat olivat aluksi varmaankin osa innoissaan, osa kauhuissaan ja osa ihmeissään tästä uudistuksesta. On kuitenkin ilo huomata, että koko ajan tapahtuu kehitystä ja ymmärrys pilatestreenin hyödyistä lisääntyy myös konkreettisesti pelaajille. On hienoa kuulla, kun pelaaja on sanonut, että liikkuvuus on parantunut, selkäkipu on hävinnyt tai pelatessa keskivartaloon on tullut vakautta. On aina vaikea sanoa, että mikä on tullut minkäkin asian johdosta, mutta näen pilateksen hyvänä lenkkinä urheilijan kehityksessä.

Hyvinvointi koostuu monesta eri osa-alueesta, mitkä ovat sinulle kolme tärkeintä?

-Onnellisuus, terveys, sosiaaliset suhteet.

Mitkä kolme vinkkiä antaisit nuorille sulkapalloilijoille hyvinvointiin liittyen?

-Muista monipuolinen ja tasapainoinen harjoittelu sekä laadukas ja riittävä ravinto ja uni.

Seuraa Jaanaa Instagramissa @fysioattitude

Lähetimme Valmennuskeskuksen pilateksen tällä viikolla livenä. Voit katsoa tallenteen tästä